Lemmikkimedia

LEMMIKKIMEDIA

Suomessa yleisimmät lemmikkieläimet ovat koira ja kissa. Lisäksi kodeistamme löytyy lemmikkilintuja, kaneja, jyrsijöitä sekä terraariossa ja akvaariossa pidettäviä lemmikkejä. Lemmikit ovat rakkaita perheenjäseniä ja asukkaita siinä missä ihmisetkin.

Lemmikkimedia julkaisee mielenkiintoisia ja hyödyllisiä videoita kaikille lemmikkieläinharrastajille. Löydät palvelustamme lemmikkien esittelyjä, hoito-ohjeita, varusteiden esittelyjä, sekä tietysti ihania ja koskettavia tarinoita lemmikeistä.

LEMMIKIT ON SEURAELÄIMIÄ

Pääsääntöisesti lemmikkejä pidetään seuraeläiminä, mutta toisinaan myös hyötytarkoituksessa. Esimerkiksi koiria pidetään seurana, mutta myös apuna metsästyksessä ja vartioinnissa sekä harrastetoiminnassa.

Lemmikiksi otetaan myös hylättyjä tai loukkaantuneita eläimiä, jolloin motiivina on yleensä eläimen hengen pelastaminen sekä sen elämän laadun parantaminen. Kovia kokeneet löytöeläimet voivat olla arkoja ja niiden sopeutuminen uuteen hyvään kotiin vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Allergia ei välttämättä ole este omistaa lemmikkiä, vaan lemmikkieläimeksi voi hankkia erilaisia matelijoita tai kaloja. Eläinallergikot saattavat voida pitää kääpiösiilin tai fretin lemmikkinä. Koira– ja kissarotuja on olemassa myös vähän allergisoivina. Sellaisina pidetään muun muassa bichoneita ja ns. karvattomia rotuja.

Lemmikkieläimen hankintaa ei pidä tehdä harkitsematta, vaikka kuume olisi kuinka kova. Ennen lemmikin hankintaa on hyvä tutustua erilaisiin vaatimuksiin elinolosuhteissa ja hoidossa, elinikään ja ymmärtää minkälaisen vastuun eläimen hyvinvoinnista on ottamassa. On hyvä myös muistaa, että lemmikkieläimen omistaminen ja hoito voi vaatia paljon aikaa sekä rahaa. Vastineeksi se yleensä antaa elämänkumppanin ja ikimuistoisia kokemuksia lemmikin seurassa.

Tilaa kaikki Lemmikkimedian videot YouTube-kavalta.

KOIRAT

KOIRA ON SUOSITTU LEMMIKKI

Koira on lemmikkinä lähivuosien aikana saavuttanut suuren suosion Suomessa ja määrällisesti koiria on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, noin 600 000. Suurin osa koirista on puhdasrotuisia ja rekisteröidään Suomen Kennelliittoon.

Labradorinnoutaja on säilyttänyt paikkansa suosituimpana koirarotuna Suomessa jo usean vuoden ajan. Seuraavaksi suosituimpia ovat jämtlanninpystykorva sekä suomenajokoira. Koiria tuodaan Suomeen myös ulkomailta.

Koiria on alun perin jalostettu toimimaan ihmisen apuna mm. metsästyksessä ja paimentamisessa. Tällä hetkellä suurin osa koirista toimivat meidän ihmisten seuralaisina. Koiria käytetään edelleen myös työtehtävissä. Koiran uskomaton hajuaisti sekä hajujen erottelukyky tekee siitä ylivoimaisen esimerkiksi kadonneiden etsinnässä. Koiriakoulutetaan etsimään tiettyjä hajuja, kuten raha, räjähteet tai huumausaineet. Koiria työssä hyödyntävät mm. poliisi, tulli ja rajavartiosto. Koiria koulutetaan myös tunnistamaan tuleva epilepsiakohtaus tai verensokerin lasku.

Koira on monipuolinen harrastuskaveri. Jo pelkästään lenkille lähtö voisi joskus jäädä, ellei olisi koirakaveria lenkkiseurana. Koiran kanssa voi harrastaa agilitya, TOKOa, rally-tokoa tai erilaisia hajutyöskentelyn muotoja. Koiran voi kouluttaa etsimään vaikkapa kanttarelleja metsästä! Yhteisiä liikuntamuotoja on koirille ja heidän omistajilleen, kuten dobo ja dogbic. Näissä lajeissa tehdään lihaskuntoharjoitteita sekä koiralle että ohjaajalle.

Koiran päivittäiseen hoitoon kuuluu sen ulkoilutus ja ruokinta. Koiran turkki, silmät, korvat, hampaat ja kynnet tulevat hoitaa säännöllisesti ja koira on hyvä totuttaa näihin hoitotoimenpiteisiin hyvin. Koiralta toivotaan myös tietynlaisia käytöstapoja meidän ihmisten maailmassa sekä kotona että kodin ulkopuolella. Koiran kouluttaminen on hyvä aloittaa heti pennun tullessa taloon ja opettaa se toivotuille tavoille varhain. Myös vanha koira oppii uusia temppuja, joten koskaan ei kuitenkaan ole myöhäistä!

Lemmikkimedian koiravideot löydät täältä.

Lisää tietoa koirista: Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. www.kennelliitto.fi

KISSAT

KISSA ON HELPPO LEMMIKKI

Toisin kuin koirista, vain murto-osa Suomessa asuvista kissoista on puhdasrotuisia. Suurin osa kissoista on maatiaiskissoja ja niiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arvion mukaan kissoja on Suomessa enemmän kuin koiria.

Kissasta sanotaan, että se on helpompi lemmikki kuin koira, koska sitä ei tarvitse sateella ja kylmässä ulkoiluttaa. Kissakin ulkoilee mielellään ja kissaa olisi hyvä ulkoiluttaa valjaissa säännöllisesti.

Kissat kiintyvät syvästi omiin perheisiinsä ja tykkäävätkin paijauksesta, leikkimisestä ja yhdessäolosta. Jokainen kissa on kuitenkin yksilö, eivätkä kaikki kissat tykkää esimerkiksi olla sylissä.

Kissan päivittäiseen hoitoon kuuluu sen ruokinta ja hiekkalaatikon siivous. Kissa normaalisti huolehtii oman turkin siisteydestä, mutta kissakin on hyvä totuttaa harjaamiseen ja käsittelyyn, kuten silmien, korvien ja kynsien tarkistamiseen.

Kissalla tulisi olla korotettuja tähystyspaikkoja sekä sallittuja raapimispaikkoja kotona. Kissa on luontainen metsästäjä. Kotikissa ei kuitenkaan pääse metsästämään, joten sille on hyvä tarjota tapoja tämän käyttäytymistarpeen tyydyttämiseen esimerkiksi leikissä tai päivittäisen ruoan etsinnässä.

Kissan mukana tulee pitkä vastuu, koska kissa voi elää jopa yli 20 vuotta ja se tarvitsee itselleen pysyvän ja rakastavan kodin koko elämänsä ajaksi.

Kissoja valitettavasti hylätään eläinsuojeluyhdistysten keskusliiton mukaan jopa 20 000 vuosittain. Kissaa harkitseva voikin miettiä haluaako kissanpennun vai olisiko mahdollista tarjota koti eläinsuojelun kodittomalle kissalle.

Lemmikkimedian kissavideot löydät täältä.

Lisää tietoa kissoista: Kissojen suojelu – Kisu ry. www.kissojensuojelu.fi

AKVAARIOT

Suomessa akvaarioharrastajia arvellaan olevan 15 000-20 000. Akvaario hankitaan, koska halutaan seurata sen sisällä olevien elävien kalojen ja kasvien elämää. Akvaario voi olla koko perheen harrastus, joka sopii myös perheen pienimmille, sillä se ei vaadi suurta päivittäistä huolenpitoa.

Akvaariossa on yleensä sorapohjalle istutettuja kasveja, jotka toimivat paitsi sen kaunistuksena myös biologisen tasapainon ylläpitäjänä. Akvaarion somisteena käytetään kiviä ja monenlaisia puun paloja. Jotkut harrastajista ovat keskittyneet kasvien kasvattamiseen akvaarioissa, kun taas eläimet ovat toissijaisia asukkeja.

AKVAARIO ON TÄYNNÄ ELÄMÄÄ

Suurin osa akvaarioista on makean veden kaloille ja kasveille, mutta myös merivesiakvaarioiden harrastus on kasvussa. Elävä koralliriutta vaatii tarkkaa huolenpitoa, vesikemian ymmärrystä, sekä erityistekniikkaa. Värikkäiden riuttakalojen, korallieläinten ja selkärangattomien elämän seuraaminen omassa olohuoneessa on ainutlaatuinen kokemus.

Akvaarioharrastuksen aloittaminen on varsin helppoa. Akvaarioita on saatavilla useita eri kokoja ja myös käytettyjä altaita on markkinoilla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä suurempi allas, sen helpompi sitä on ylläpitää. Kun vettä on enemmän, niin vedenlaatu pysyy aloittelijallakin paremmin kunnossa. Suosiotaan ovat kasvattaneet myös ns. nano-altaat, joissa pidetään kasvejä, pieniä rapuja ja kaloja. Sisustuksellisten nano-altaiden koot vaihtelevat yleensä 30-60 litran välillä.

Lemmikkimedian akvaariovideot löydät täältä.

Lisää tietoa akvaarioista: Helsingin Akvaariokeskus, www.akvaariokeskus.com

Helsingin Akvaarioseura HAS, www.has.fi

Siniriutta, www.siniriutta.fi

TERRAARIOT

Eksoottiset eläimet eivät ole seuraeläimiä, koska lähes kaikki niistä ovat lasin takaa passiivisesti tarkkailtavia. Niiden hoito tarjoaa runsaasti tekemistä, mutta seuraa niistä ei ole enempää kuin ruukkukasveista. Seuraeläinta kaipaava hankkikoon siis koiran, kissan tai papukaijan.

Terraarioeläimet elävät terraarioissa ja niitä ei tarvitse ulkoiluttaa, eikä monia tarvitse edes ruokkia päivittäin. Monet terraarioeläimet, lähinnä käärmeet, voi toisinaan jättää yksin viikkojenkin ajaksi, kun terraarion lämmitys ja valaistus on ajastettu ja terraariossa on riittävä määrä vettä. Pidempien matkojen ajaksi eläimillä tulisi olla hoitaja, joka ainakin tarkistaa tilanteen säännöllisesti.

Terraarioeläimiä soveltuvat hyvin allergisoituneille perheille. Yleisimpiä niistä ovat käärmeet, liskot, sammakkoeläimet, hämähäkit, kotilot, kilpikonnat ja muut selkärangattomat.

Lemmikkimedian terraariovideot löydät täältä.

Lisää tietoa terraarioista: Suomen Herppiharrastajat, www.herppi.net

Sammakkolampi, www.sammakkolampi.net

Terraario on eksoottinen pienoismaailma

Upea vihertävä terraario kauniine yksityiskohtineen saa yleensä paraatipaikan kodissa. Pienikin terraario tuo kotiin palan luontoa, sijaitsipa koti kuinka keskellä urbaania kaupunkimaisemaa tahansa. Vehreät kasvit, terraarion puron hiljainen veden solina, leijuva usva ja eksoottisen terraarion asukit ovat kiehtovaa seurattavaa.

LINNUT

Yleisimpiä lemmikkilintuja Suomessa ovat erilaiset peipot, kyyhkyt ja erityisesti papukaijat, joihin myös undulaatti kuuluu. Lisäksi hyönteissyöjiä, kuten beo-kottaraisia, pidetään lemmikkeinä, mutta ne ovat Suomessa harvinaisia.

Lemmikkilinnut ovat varsin vaativia lemmikkejä, koska ne sotkevat ympäristöään paljon uloisteillaan, höyhenillään, pölyllään ja ruoallaan. Lisäksi ne kaipaavat paljon virikkeitä, koska ovat älykkäitä eläimiä. Papukaijoille hyviä virikkeitä ovat oksat, joita ne jyrsivät mielellään. Lisäksi linnulla pitäisi olla tilava häkki ja sen pitäisi saada olla paljon vapaana häkistään. Mikäli huoneistossa ei ole mahdollista lennättää lintuja vapaana, suosittelemme rakentamaan linnuille kookkaan lentohäkin.

MITÄ LINNUT SYÖVÄT?

Lemmikkilintujen ruokavalio koostuu yleensä siemenistä, pelleteistä, hedelmistä, vihanneksista ja marjoista. Omistajan on myös varmistettava aina, että linuille on tarjolla tuoretta, puhdasta vettä. Lemmikkilinnut ovat kotoisin trooppisilta alueilta, joissa ilman kosteus on korkea. Siksi ne yleensä pitävät hienorakenteisesta vesisuihkusta, joka kosteuttaa samalla höyheniä kuivassa sisäilmassa.

Lemmikkilintua ei tule hankkia heräteostona. Esimerkiksi papukaijat saattavat elää useita kymmeniä vuosia ja omistajan tulee olla sitoutunut lemmikkinsä hoitoon koko sen ajan. Linnut ovat seurallisia eläimiä ja vaativat paljon omistajansa huomiota voidakseen hyvin.

Videot lemmikkilintuharrastuksesta löydät täältä.

Lisää tietoa lemmikkilinnuista: Kaijuli, www.kaijuli.fi

PÖRRÖSET

Lemmikkimedia on luonut ”pienille” karvaisille lemmikeille oman ryhmänsä, pörröset. Sieltä niiden harrastajat löytävät omasta lemmikistään mielenkiintoisia tarinoita.

KANIT KUULUU PÖRRÖSTEN RYHMÄÄN

Kaneja on kymmeniä eri rotuja ja jokainen rotu on kokonsa, ulkonäkönsä ja luonteensa puolesta hieman erilainen. Pienimmät kanirodut painavat alle kilon, suurimmat jopa yli 7 kiloa. Kaikki rodut eivät ole lemmikkiominaisuuksiltaan sopivia lasten kaneiksi. Monesti luullaan, että pienet kanit ovat sopivimpia lapsille, mutta todellisuudessa kaikki pienet rodut eivät ole hyviä lemmikkikaneja ja mainioita lemmikkejä saa myös monesta isommasta rodusta.

Kanin saatavilla on aina oltava puhdasta vettä. Vesi pysyy parhaiten puhtaana juomapullossa, mutta kani pystyy juomaan myös kupista. Ruokakupin pitäisi olla sellainen, että kani ei helposti pysty sitä kaatamaan ja kani mahtuu syömään sieltä.

Lisää tietoa kaneista: Suomen Kaniyhdistys, kaniyhdistys.com

MARSUT KUULUU PÖRRÖSTEN RYHMÄÄN

Marsu on hyväluontoinen koko perheen lemmikki, jonka kimeä vihellys muistuttaa linnun laulua. Kaikki tuntevat marsun nimeltä, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää sitä oikeaan eläimeen. Marsu rinnastetaan helposti rottaan ja muihin pikkujyrsijöihin, mitä se ei ole. Sillä ei ole häntää ja se on puhtaasti kasvinsyöjä.

HAMSTERIT KUULUU PÖRRÖSTEN RYHMÄÄN

Hamsterit ovat yksi suosituimmista lemmikkieläimistä. Nimensä ne ovat saaneet varsin ominaisen piirteen vuoksi. Niillä on nimittäin poskissaan pussit, joihin ne varastoivat eli ”hamstraavat” ruokaa. Kaikki hamsterilajit ovat sekasyöjiä, jotka tarvitsevat elääkseen sekä kasviksia että eläinperäisiä proteiineja. Hamsterit eivät syö heinää.

Hamsterit ovat yö- ja hämäräaktiivisia eläimiä, joiden aktiivisin aika on ihmisten nukkuessa. Hamsterit ovat suhteellisen helppohoitoisia, mutta vaativat kuitenkin säännöllistä huolenpitoa ja parin vuoden mittaisen sitoutumisen eläimen hoitoon.

Lisää tietoa hamstereista: Suomen Hamsteriyhdistys, hamsteriyhdistys.fi

KESYROTAT KUULUU PÖRRÖSTEN RYHMÄÄN

Kesyrotta on sosiaalinen, älykäs ja oppivainen lemmikki. Se nauttii sekä ihmisen että tutun lajitoverin seurasta ja usein rotan lempipaikka onkin omistajan olkapäällä tai rottakaverin kainalossa. Rotan hoito ja käsitteleminen ei ole vaikeaa, joten rotta sopii myös lasten lemmikiksi, kunhan aikuinen ottaa päävastuun eläimen hyvinvoinnista.

Rotta on aktiivisimmillaan iltaisin. Se saattaa touhuta häkissään vielä kun ihmiset ovat menneet nukkumaan, joten rottahäkkiä ei kannata sijoittaa talouden herkkäunisimman nukkujan viereen. Rottia tulee aina hankkia vähintään kaksi, sillä yksinäinen rotta ei ole onnellinen.

Lisää tietoa kesyrotista: Suomen Kesyrottayhdistys, www.kesyrottayhdistys.fi

KESYHIIRET KUULUVAT PÖRRÖSTEN RYHMÄÄN

Lemmikkihiiri viihtyy parhaiten pienessä 4-5 eläimen muodostamassa laumassa. Hiiren kodiksi sopii erinomaisesti muovinen terraario, häkistä ne saattavat livahtaa helposti pinnojen välistä ulos. Pesämökiksi käy varsin hyvin kukkaruukku tai tyhjä kookospähkinä. Terraarioon voidaan laittaa myös juoksupyörä. Juoksupyörä on syytä olla riittävän suuri, ettei hiiren selkä taivu liikaa.

Hiiren ruokinta on hyvin yksinkertaista. Sen pääravintoa ovat siemenseokset, esimerkiksi erilaiset hamsterille tarkoitetut. Jos seoksessa on paljon auringonkukansiemeniä tai maapähkinöitä, olisi hyvä poistaa niistä osa. Hiiri saattaa lihoa liian rasvaisesta ruoasta. Seokseen voi aina silloin tällöin lisätä kissan tai koiran kuivamuonaa.

Lisää tietoa kesyhiiristä: Suomen Näyttely- ja lemmikkihiiret, www.hiiret.fi

MUUT

LEMMIKKISIILIT

Lemmikkisiilit ovat aktiivisia yöeläimiä, jotka nukkuvat päivisin ja heräävät touhuamaan pimeän laskeuduttua. Ne ovat luonteeltaan hyvin uteliaita ja pitävät uusien paikkojen tutkimisesta ja öisistä juoksuretkistä. Siili tunnistaa omistajansa tämän hajun perusteella ja nauttii päivittäisestä rapsuttelusta ja hellimisestä.

Siilit nukkuvat päivisin, ja ovat iltaisin ja öisin aktiivisimmillaan. Tämä siilien luontainen päivärytmi saattaa turhauttaa esim. perheen lapsia, jotka mielellään leikkisivät siilin kanssa valoisaan aikaan. Siilejä voidaankin varovaisesti ajan kanssa totuttaa liikkumiseen satunnaisesti myös alkuillasta, noin kello 20 alkaen.

Lisää tietoa lemmikkisiileistä: Suomen Siiliyhdistys, www.suomensiiliyhdistys.fi

MINIPOSSUT

Minisika eli minipossu on suhteellisen pienikokoinen sikarotu. Suomessa lemmikkinä pidettävistä minisioista osa on aasialaisia/vietnamilaisia roikkovatsasikoja ja osa muita risteytyksiä. Kuten nimikin sanoo, sen alkujuuret ovat Aasiassa ja tarkemmin Vietnamissa. Sieltä sikoja tuotiin 1950-luvulla eurooppalaisiin eläintarhaesityksiin. Systemaattinen jalostustyö aloitettiin Ruotsissa 1960-luvun puolivälissä.

Minipossut ovat huomattavasti pienempiä kuin ns. tavalliset lihasiat. Minipossujen koko vaihtelee suuresti, eivätkä ne yleensä ole mitään tiettyä rotua. Pienimpien mikrokokoisten minipossujen aikuispaino lienee noin 15 kilon paikkeilla, mutta suurin osa on noin 25-30 kiloisia kolmen vuoden iässä. Suurimmat ”minipossut” painavat sata kiloa.

Lisää tietoa minipossuista: Suomen Minipossuyhdistys, www.minipossuyhdistys.fi