Dalin omistaja Kati on itse menevä ja hänelle retkeily ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä harrastuksia. Siksi tuntuikin hyvältä ajatukselta totuttaa myös oma kissa kulkemaan mukana retkillä. Näin omistajan ei tarvitse harmistua siitä, että kissa on yksin kotona tai usein hoidossa, jos itse haluaa lähteä reissuun. Dalin kanssa ulkoillessa Katilla on mukanaan kantoreppu, johon Dali voi halutessaan pujahtaa lepäilemään, jos se ei jaksa kävellä, tai jos ympäristö on liian jännittävä. Parhaiten kissa viihtyy pienillä metsäpoluilla ja paikoissa, joissa se voi suojatua kivien ja kantojen taakse. Avarat puistot ja karut maisemat eivät ole niin sen mieleen, sillä silloin sen vaistot sanovat, että sillä ei olisi petoeläinten tielle sattuessa paikkaa piiloutua.

Kati on totuttanut Dalin ulkoiluun asteittain. Kun Dali oli pentu, lähdettiin ensin ulos kantorepussa, ja siihen totuttuaan kissaa alettiin viemään myös vähän pidemmälle ulos. Dali seuraa kiltisti omistajaansa, ja yleensä ilmoittaa kiehnäämällä tai maukaisemalla, kun haluaa takaisin reppuun.

Kati on kokeillut Dalin kanssa myös melomista ja suppailua, mutta koska sitä hän tekee itsekin harvemmin, pitäisi kissa aina uudelleen totuttaa, sillä se ehtii vieraantua vesilläolosta eikä oikein ymmärrä mistä on kyse. Kissan vieminen vesille ei kuitenkaan ole mahdotonta, ja moni kissa tottuukin siihen, kunhan saa aluksi kiinni jutun jujusta. Pelastusliivit kissalla tulee kuitenkin aina olla, jos sen ottaa mukaan vesille.